Одне із провідних фінських видань опублікувало авторську статтю Посла Олефірова (посилання на окремі Інтернет-стоірнки відсутні у друкованому виданні).
Krim on osa Ukrainaa
Miehitettyään ja myöhemmn liitettyään Krimin itseensä, Venäjä on räikeästi rikkonut kansainvälistä lakia sekä suvereenin valtion alueellista koskemattomuutta. Nämä periaatteet on kirjattu YK peruskirjaan ja etenkin sen Helsingin protokollaan.
Yli sata maata tuomitsi YK yleiskokouksessa Krimin miehityksen ja Venäjään liittämisen heti sen tapahduttua vuonna 2014, osoittaen näin tukea Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle.
Suomi on tuominnut tiukasti Venäjän ihmisoikeusloukkaukset Krimillä. Ukriana onkin kiitollinen Suomen tuesta ja etenkin Suomen osallistumiesta useiden YK päätöslaulselmien valmisteluun joista viimeinen Joulukuussa 2017 koskien ihmisoikeustilannetta Krimin autonomisessa tasavallassa ja Sevastopolissa.
Päätöslauselma tuomitsee väliaikaisesti miehitetyssä Krimin Autonomisessa Tasavallassa, Tataareihin, Ukrainalaisiin ekä muihin etnisiin että uskonnollisiin ryhmiin kohdistuvat Venäjän miehitysviranomaisen ihmisoikeusrikkomukset, toimet ja rajoitukset. Päätöslauselma tuomitsee Venäjän lakien ja määräysten voimaantulon Krimin niemimaalla.
Kaikki EU-jäsenmaat, mukaanlukien Suomi, ovat asettaneet Venäjän vastaisia pakotteita Kriminin miehityksen johdosta. Nämä pakotteet koskevat EU- maiden kansalaisia ja EU- maissa rekisteröityjä liikeyrityksiä.
Pakotteet sisältävät mm (https://bit.ly/2oJNTKf): Krimin Autonomisesta Tasavallasta ja Sevastopolista peräisin olevien tuotteiden maahantuontikiellon, rajoituksia koskien kaupan eräiden sektorien investointeja sekä infrastruktuuriprojekteja. Krimiä ja Sevastopolia koskeva turismia ja matkailipalveluja koskeva kielto. Lisäksi voimassa on tiettyjen tuotteiden ja teknologian vientikielto.
Suomen ulkoministeriö on julkaissut matkustustiedoitteen (https://um.fi/matkustustiedote/-/c/UA) jossa kaikkea matkustamista Krimin niemimaalle tulee välttää. Sama tiedoite selkästi tuo esille että Krimille matkustaminen Venäjän kautta rikkoo Ukrainan lakeja. Ukrainan viranomaiset voivat asettaa sanktioita luvattomasta matkustamisesta Krimille kuten sakkja ja naahantulokiellon.
Ukrainan lainsäädäntö mahdollistaa Krimin miehitetyille alueille matkustamisen, etenkin ulkomaisille toimittajille määrättyjen rajanylityspaikkojen kautta (https://bit.ly/2MPwAG0, https://bit.ly/2wIBytq).
Venäjän propaganda pyrkii laillistamaan ja normalisoimaan Krimin autonmisen Tasavallan miehityksen kutsumalla alueelle vierailijoita käyttäen turismia ja liiketoimintaa tekosyynä.
Ukraina ei hyväksy eikå tule hyväksymään Krimin laitonta liittämistä osaksi Venäjän Fderaatiota. Ukraina tulee käyttämään kaikki kansainväliset lailliset ja diplomaattiset keinot Krimin Autonomisen Tasavallan miehityksen rauhanomaiseen lopettamiseen. Viime vuonna Ukraina vei Venäjän kansainväliseen oikeuteen Krimin miehitysviranomaisten jatkuvan etnisten Ukrainalaisten ja Tataarien syrjinnän johdosta.
Agressiivisen ulkopolitiikan sijaan, Ukraina noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan, rakentaen samalla maataan laillisuusperiaattee ja ihmisoikeudet perustanaan.
Ukraina on ottanut merkittäviä harppauksisa ponnisteluijensa tuloksena. Viisumivapaa matkustaminen tuli voimaan Ukraina ja EU-maiden välillä vuonna 2017. Samana vuonna EU-Ukraina assosiaatiosopimus astui voimaan, luoden laaja-alaisen vapaakauppa-alueen. Nämä kuvaavat hyvin Ukrainaa luotettavana kumppanina. Suomalaiset yritykset ovat jo hyötyneet vapakaupasta ja maiden välinen kauppa on kasvanut 46 prosenttia.
Uskon että poliittiset että diplomaattiset keinot yhdessä kansainvälisten pakotteiden kanssa painistavat Venäjää niin ettå lopputulos on Ukrainan alueellisen koskemattomuuden palauttaminen.
***
Крим є частиною України
З незаконною анексією Криму Росія грубо порушила норми міжнародного права і принципи територіальної цілісності суверенної держави, закріплені, зокрема, у Статуті ООН і Гельсінському заключному акті.
У 2014 році одразу після окупації 100 країн на Генеральній Асамблеї ООН висловили свою позицію підтримки територіальної цілісності України і засудження незаконної анексії півострова.
Україна високо цінує незмінну підтримку Фінляндією територіальної цілісності і суверенітету України, засудження порушень прав людини у Криму, зокрема через спіавторство кількох резолюцій Генасамблеї ООН, востаннє - Стан справ із правами людини в Автономній Республіці Крим і місті Севастополь, Україна, прийнятої 19 грудня 2017 року.
Резолюція, зокрема, засуджує порушення прав людини і практику дискримінації щодо жителів тимчасово окупованого Криму, в тому числі кримських татар, а також українців і осіб, що належать до інших етнічних і релігійних груп, російськими окупаційними властями. Вона також засуджує незаконне запровадження законів Російської Федерації в окупованому Криму.
Усі країни-члени ЄС, включаючи Фінляндію, запровадили санкції проти Росії за незаконну анексію Криму. Заходи застосовуються до громадян ЄС та компаній країн-членів ЄС. До таких заходів належать, зокрема, заборона на імпорт товарів із Криму, обмеження торгівлі та інвестицій, пов'язаних із певними секторами економіки та інфраструктурними проектами, заборона надавати туристичні послуги у Криму, заборона на експорт для певних товарів і технологій.
Міністерство закордонних справ Фінляндії видало спеціальний поради для подорожуючих (https://um.fi/matkustustiedote/-/c/UA), в яких повідомляється, що в’їзд у Крим із Росії є порушенням українського законодавства; українська влада може застосувати штрафи за несанкціонований проїзд до Криму, наприклад, заборону на подальший в'їзд в Україну та штрафи.
Українське законодавство передбачає в'їзд іноземців, зокрема, іноземних журналістів, до тимчасово окупованого Криму через визначені контрольно-пропускні пункти (https://bit.ly/2MPwAG0, https://bit.ly/2wIBytq).
Будь ласка, майте на увазі згадане, щоб не потрапити в пастку російської пропаганди, що прагне легітимації незаконної анексії Криму через заклики до іноземних громадян відвідати Крим із туристичною та/або комерційною метою.
Україна не визнає і не визнає незаконну анексію Криму Російською Федерацією. Україна буде використовувати всі міжнародно-правові та дипломатичні інструменти для мирного деокупації Криму. У минулому році, наприклад, Україна подала позов до Міжнародного суду щодо актів дискримінації етнічних українців і кримських татар у Криму з боку Росії.
Замість того, щоб практикувати агресивну політику, Україна дотримується своїх міжнародних зобов'язань, будує державу відповідно до принципів верховенства права і прав людини.
2017 рік приніс важлитві для України результати: безвізові поїздки між Україною та країнами-членами ЄС і завершення ратифікації Угоди між Україною і ЄС про асоціацію, в тому числі запровадження зони вільної торгівлі. Це – гарний приклад того, що Україна є надійним партнером. Наприклад, фінскі підприємства вже отримали вигоду від вільної торгівлі: у першій половині 2018 року двосторонній товарооборот між Фінляндією та Україною збільшився на 46%.
Я вірю, що наші зусилля в поєднанні з міжнародним механізмом санкцій посилюватимуть тиск на Росію і призведуть до відновлення територіальної цілісності України.